EU:n direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive) on pian täällä, ja se vaikuttaa yrityksiin ympäri maailmaa. NAVEX auttaa sinua ymmärtämään vaatimukset ja kehittämään laatimaan toimintasuunnitelman EU:n CSDDD-direktiivin vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi.
Yritysten kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitedirektiivi on merkittävä EU-lainsäädäntö, joka velvoittaa EU:n ja sen ulkopuoliset yritykset suorittamaan perusteellisia ympäristö- ja ihmisoikeusarviointeja kaikissa toiminnoissaan, tytäryhtiöissään ja arvoketjuissaan.
Näiden määräysten mukaisesti yritysten on tunnistettava mahdolliset ja todelliset haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset, jotka johtuvat niiden toiminnasta, tytäryhtiöistä ja liikesuhteista. Yritysten on ryhdyttävä toimenpiteisiin havaittujen mahdollisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi sekä todellisten vaikutusten pysäyttämiseksi tai vähentämiseksi. Periaatteessa vaatimukset vaikuttavat koko liiketoimintaketjuun, niin alku- kuin loppupäähän.
Vaikka kaikki välittömät ja välilliset toimittajat tulisi sisällyttää tuotantoketjun alkupään liiketoiminnan arviointiin, välillisiä liikekumppaneita ei sisällytetä tuotantoketjun loppupään liiketoimintaan. Loppupään liiketoiminnan kuljetus-, varastointi- ja jakelutoiminta sisällytetään arviointiin vain, jos se suoritetaan yrityksen puolesta.
Kun luet lisää EU:n CSDDD-direktiivin vaatimusten täyttämisestä, se voi herättää monia kysymyksiä:
EU:n CSDDD-raportoinnin ja vaatimusten haasteet
Yritystoiminnan kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitedirektiivin noudattaminen edellyttää ennakoivaa ja kattavaa lähestymistapaa eri haasteiden selvittämiseen.
Kestävyysnäkökohtien sisällyttäminen yrityksen käytäntöihin
Kestävyysperiaatteiden priorisoimatta jättäminen liiketoiminnassa voi vaikuttaa haitallisesti ympäristöön, sosiaaliseen epätasa-arvoon ja yrityksen maineeseen. Ilman kattavaa lähestymistapaa kestävään toimintaan yritykset eivät välttämättä täytä sidosryhmien ja asiakkaiden odotuksia ja lainsäädännön vaatimuksia.
Tehokkaan työntekijöiden ja sidosryhmien koulutuksen toteuttaminen
Riittämättömät koulutusohjelmat voivat heikentää työntekijöiden ymmärrystä kestävyystavoitteista ja omasta roolistaan niiden saavuttamisessa. Ilman kattavaa koulutusta yritykset eivät pysty edistämään kestävän toiminnan kulttuuria tai tarjoamaan työntekijöille mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, mikä johtaa mahdollisiin virheisiin.
Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen kestävyysjohtamisessa
Riittämätön teknologinen infrastruktuuri voi estää kestävyystietojen keräämistä, analysointia ja raportointia. Ilman investointeja tarkoituksenmukaisesti suunniteltuihin ratkaisuihin yritykset eivät välttämättä pysty valvomaan tehokkaasti ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, tunnistamaan kehitettäviä kohteita tai osoittamaan edistymistään kohti kestävän toiminnan tavoitteita.
Kestävyyskäytäntöjen ja vaatimustenmukaisuuden johtaminen
Monimutkaiset sääntely-ympäristöt ja kehittyvät kestävyysstandardit aiheuttavat vaatimustenmukaisuushaasteita – se voi olla melkoista tasapainoilua. Jos kestävää toimintaa koskevia vankkoja käytäntöjä ja menettelytapoja ei luoda, yritykset eivät välttämättä pysty vähentämään riskejä, noudattamaan määräyksiä tai rakentamaan uskottavuutta sidosryhmien silmissä.
EU:n CSDDD-direktiivin noudattaminen tarkoittaa, että yritysten on oltava avoimia vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaatimusten täyttäminen on haastavaa, mutta se tuo mukanaan myös liiketoimintaan liittyviä etuja, kuten:
CSDDD-vaatimustenmukaisuusvaatimusten täyttäminen
CSDDD:n tavoitteena on asettaa tiukat standardit yritysten kestävyyskäytännöille. Yrityksen tulisi noudattaa seuraavia ohjeita vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi:
Kouluta työntekijöitä ja sidosryhmiä CSDDD-direktiivin vaatimustenmukaisuudesta
Aloita kouluttamalla kaikki olennaiset osapuolet yrityksen kestävän toiminnan huolellisuusdirektiivin määräyksistä ja vaikutuksista. Koulutusohjelmien tulisi kattaa sääntelykehys, jossa korostetaan kestävien liiketoimintakäytäntöjen tärkeyttä ja CSDDD-direktiivin noudattamatta jättämisen seurauksia.
Kehitä kattavia kestävän toiminnan hallintokäytäntöjä
Laadi vankat ja hyvin dokumentoidut kestävän toiminnan hallintokäytännöt, jotka ovat CSDDD-direktiivissä esitettyjen periaatteiden mukaisia. Näiden käytäntöjen tulisi kattaa kestävyyskäytäntöjen koko elinkaari suunnittelusta ja toteutuksesta valvontaan ja raportointiin. Määritä ympäristövaikutuksia, yhteiskuntavastuuta, arvoketjun etiikkaa ja yrityksen hallintoa koskevat selkeät ohjeet.
Lisäksi yritysten on julkaistava vuosikertomukset ohjelman edistymisen läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Arvioi ja valvo kestävyyshankkeita säännöllisesti
CSDDD-direktiivissä määritellään vaatimustenmukaisuusarvioinnit menettelynä, jolla vahvistetaan ja/tai osoitetaan, että yrityksen kestävyyskäytännöt täyttävät direktiivissä määritetyt kriteerit. Yritysten on arvioitava säännöllisesti ja 12 kuukauden välein kestävyyshankkeitaan ja -ohjelmiaan sekä kolmansien osapuolten hankkeita CSDDD:n vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.
Suorita säännöllisiä tarkastuksia, riskinarviointeja ja vaikutusarviointeja tunnistaaksesi ja lieventääksesi mahdollisia riskejä tai vaatimustenvastaisuusongelmia kestävyyskäytännöissä.
Yritysten on myös toteutettava suunnitelmia siirtymisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja varmistettava, että niiden liiketoimintamallit ja strategiat vastaavat siirtymistä kohti kestävää taloutta.
Ota käyttöön kestävän kehityksen hallintokehys
Ota käyttöön kestävän kehityksen hallintokehys, joka integroi vaatimustenmukaisuusprosessit, riskienhallintastrategiat ja valvontamekanismit. Tämän kehyksen pitäisi helpottaa läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja eettistä päätöksentekoa kaikissa kestävän toiminnan ponnisteluissa ja edistää vastuullista yrityskansalaisuutta ja kestävää kehitystä.
Perusta ilmoitusprosessi
Yritysten on luotava ja otettava käyttöön vankka ja helposti saatavilla oleva whistleblowing-järjestelmä valitusten käsittelyä varten, jotta eri sidosryhmien, kuten työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteisöjen, joihin heidän toimintansa vaikuttaa, esiin tuomat ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkaista.
CSDDD-lainsäädännön aikajanalla on kolme tärkeää päivämäärää:
CSDDD koskee Euroopan unionissa toimivia yrityksiä, jotka keskittyvät toimintaan, johon liittyy suuria kestävyysriskejä, kuten ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintoasioihin (ESG) liittyviä riskejä.
CSDDD:n tavoitteena on varmistaa, että yritykset suorittavat huolellisuusvelvoitetarkastuksia tunnistaakseen, estääkseen, lieventääkseen ja ottaakseen huomioon kestävyysriskit ja haitalliset vaikutukset toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Se kattaa erilaisia kestävän toiminnan näkökohtia, kuten ympäristönsuojelun, ihmisoikeudet, työntekijästandardit ja korruption vastaiset toimenpiteet.
Yrityksille, jotka eivät noudata CSDDD-direktiiviä, voidaan määrätä sakko, jonka määrä voi olla jopa 5 prosenttia maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Lisäksi yrityksellä saattaa olla siviilioikeudellinen vastuu vahingoista, jotka aiheutuvat siitä, että yritys ei noudata kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitevaatimuksia.
CSRD-raportoinnilla tarkoitetaan yritysten kestävän toiminnan raportointidirektiiviä, joka velvoittaa tietyt yritykset julkaisemaan vuosikertomuksissaan muita kuin taloudellisia ja monimuotoisuustietoja.
CSRD keskittyy ei-taloudellisten ja monimuotoisten tietojen raportointiin, kun taas CSDDD korostaa huolellisuusvelvoitemenettelyä kestävyysriskien ja haitallisten vaikutusten käsittelemiseksi liiketoiminnassa ja arvoketjussa.
Poikkeukset CSRD-raportoinnista voivat vaihdella yrityksen koosta, luonteesta ja sijainnista riippuen. Jotkin pk-yritykset voivat olla vapautettuja tietyistä raportointivaatimuksista.
Yhdysvaltalaisten yritysten CSRD-vaatimustenmukaisuus riippuu useista tekijöistä, kuten niiden läsnäolosta ja toiminnasta Euroopan unionin maissa sekä siitä, täyttävätkö ne direktiivissä asetetut kriteerit.